Uutiset
4.9.2024
Uusi eurooppalainen uhanalaisuusarvio julkaistu. Kirjoitin siitä Suomen Luontoon: monet Suomessa yleiset sudenkorennot ovat Euroopassa uhanalaisia
13.6.2024
Kiihkeä sudenkorentokesä toi uuden lajin
Porvoossa valokuvattiin kesäkuun alussa Suomelle uusi sudenkorento, kiilaukonkorento, tieteelliseltä nimeltään Aeshna isoceles.
Kiilaukonkorento on väritykseltään ruskea ja vihreäsilmäinen. Takaruumiin tyvessä on vaalea, kolmiomainen kuvio, johon nimen alkuosa ”kiila” viittaa.
Lajista on aiempia havaintoja Virosta ja Ruotsista, joten sen saapumista Suomeen osattiin odottaa.
Suomen sudenkorentolajisto on laajentunut selvästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomessa tavattujen sudenkorentojen määrä on nyt 64. Vuosituhannen vaihteessa täällä oli tavattu vasta 52 lajia.
Sudenkorentojen lajimäärän kasvu on seurausta ilmaston lämpenemisestä ja harrastuksen kasvusta. Sudenkorentojen valokuvaus on nykyisin suosittua kesäpuuhaa.
Kiilaukonkorennon löytäjä Veijo Silvennoinen on valokuvannut sudenkorentoja harrastuksekseen Kråkön saarella Porvoossa. Vanhalta hiekkakuoppa-alueelta, jolta hän kiilaukonkorennon löysi, tunnetaan noin 30 sudenkorentolajia, mukaan lukien useita suojeltuja lajeja.
Tänä kesänä sudenkorennot ovat olleet muuallakin lennossa runsaslukuisina. Alkukesän lämmöt saivat ne kuoriutumaan suurin joukoin. Sudenkorennon aikuiselämä on vain muutaman viikon mittainen. ”Loppukesällä näitä paarmoja saalistavia lentotaitureita on lennossa niukemmin”, ennakoi Suomen sudenkorennoista kirjan laatinut Sami Karjalainen.
Ladattava versio tiedotteesta
Porvoossa valokuvattu kiilaukonkorento. Kuva: Veijo Silvennoinen
Kuva on vapaasti käytettävissä uutisen yhteydessä (ei arkistoitavaksi). Kuvaajan nimi on mainittava.
Lisätietoja antavat:
Veijo Silvennoinen, kiilaukonkorennon löytäjä, puh. 0400 518056
Sami Karjalainen, sudenkorentoasiantuntija, Suomen sudenkorennot -kirjan kirjoittaja, puh. 040 8617191, sk@korento.net
Kevät 2021
Uusi julkaisu: Karjalainen, S. 2021. Merkittävimmät sudenkorentohavainnot (Odonata) Suomesta 2008-2020. Sahlbergia 27: 2-15
15.9.2020
Lännenkirsikorento (Sympecma fusca) havaittiin Suomessa ensi kerran elokuun lopussa Ahvenanmaan Getassa. Jyri Mäki-Jaakkola oli illalla etsimässä harvinaista paahdehepokattia Getan kallioilla, kun hän löysi puiden alta kanervikosta kaksi kirsikorentoa, joista toinen osoittautui Suomelle uudeksi lajiksi, lännenkirsikorennoksi. Suomessa tavattujen sudenkorentolajien määrä on nyt 63.
11.8.2019
Sudenkorennot - hyönteismaailman lentotaiturit, radioohjelma: https://areena.yle.fi/1-50203815
19.3.2019
Uusimman uhanalaisarvioinnin (2019) mukaan seuraavat sudenkorennot ovat uhanalaisia.
Kääpiötytönkorento (Nehalennia speciosa), EN, erittäin uhanalainen.
Viherukonkorento (Aeshna viridis), VU, vaarantunut.
8.9.2014
Savitaipaleelta löytyi Suomelle ja Pohjoismaille uusi sudenkorentolaji, idänjokikorento (Gomphus flavipes). Jouko Rantanen valokuvasi lajin koirasyksilön lauantaina 6. syyskuuta Savitaipaleen Tornion kylässä. Laji on aiemmin tavattu mm. Virossa, Latviassa ja Liettuassa, mutta tämä on ensimmäinen havainto Pohjoismaista. Suomessa on nyt tavattu neljä jokikorentolajia. Idänjokikorento muistuttaa läheisesti maassamme melko yleistä aitojokikorentoa, joka lentää alkukesästä. Ruumiin keltaiset kuvioinnit ja jalkojen väritys ovat lajeilla erilaiset. Idänjokikorento lisääntyy isoissa, hitaasti virtaavissa joissa. Suomessa tavattu yksilö lienee vaeltanut meille kaakosta. Sudenkorentojen harrastus on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla. Tänä aikana on löydetty kymmenen maalle uutta sudenkorentolajia. Suomessa tavattujen sudenkorentolajien määrä on nyt 62. Lajimäärää ovat kasvattaneet ilmaston lämpeneminen ja sudenkorentojen lisääntynyt harrastus. Idänjokikorento on jo toinen vuonna 2014 löydetty uusi laji, sillä kulku-ukonkorento löytyi Suomesta ensi kerran tänä keväänä.
22.7.2013
Sormusukonkorento (Anax parthenope) tavattiin Suomessa ensi kerran. Jan Tvrdy valokuvasi lentävän yksilön Kopparnäsin ulkoilualueella Inkoossa 16.7.2013. Tällä isokokoisella lajilla on vaaleansinistä takaruumiin tyven ympärillä, joskus koko takaruumiin pituudelta. Lajin suomalainen nimi tulee takaruumiin tyven ohuesta keltaisesta renkaasta. Virossa laji tavattiin ensi kerran 2008 ja Ruotsissa 2010. Suomessa tavattujen sudenkorentolajien määrä on nyt 60.
17.6.2012
Radio Suomen ohjelma sudenkorennoista on kuunneltavissa Yle Areenassa.
28.12.2011
Sudenkorentoseuran Crenata-lehdestä on ilmestynyt uusi numero joulun alla.
2.11.2011
Kuvasarjani Tanssivat taistelevat neidonkorennot on valittu Fotofinlandia-finaaliin. Käy äänestämässä suosikkiasi.
21.10.2011
SUOMELLE UUSI SUDENKORENTO: Timo Päivinen valokuvasi Helsingissä Uutelan Särkkäniemessä 9.10. syyskorentonaaraan, joka tänään määritettiin kulkusyyskorennoksi, Sympetrum fonscolombii. Suomessa tavattujen sudenkorentolajien määrä on nyt 59.
6.9.2011
Kuvasarjani Tanssivat taistelevat neidonkorennot pääsi Fotofinlandia-semifinaaliin.
28.8.2011
SUOMELLE UUSI SUDENKORENTO: Miikka Friman löysi hentokeijukorennon (Lestes virens) pelto-ojasta Vantaan Luhtaanmäestä 27.8.
4.9.2010
Lisätty Suomen sudenkorennot -kirjan uudistetun laitoksen arvosteluja.
30.7.2010
JÄLLEEN UUSI LAJI SUOMELLE: Vyösyyskorento Sympetrum pedemontanum on löydetty tänään Suomesta. Koirasyksilön löysivät Petri Ahlroth ja Anders Albrecht. Havaintopaikka on Tvärminnessä Hangossa, tutkimusaseman risteyksessä(J. A. Palmenin tien) kedolla. Alla kuva elävästä yksilöstä
12.7.2010
UUSI LAJI SUOMELLE: keisarikorento (Anax imperator) on nähty tänään Lemlandin Lågskärillä. Havaitsija Pekka Saikko (ja Petro Pynnönen). Lajin löytyminen Suomesta ei ollut yllätys, sillä laji on levinnyt viime vuosina hyvin nopeasti pohjoiseen Ruotsissa.
19.4.2010
Suomen sudenkorennot -kirja on ilmestynyt uudistettuna. Näyte uudistetusta laitoksesta
13.10.2009
Suomen sudenkorennot -kirjaa kysellään jatkuvasti minulta sekä kustantajalta, eikä loppuunmyytyä kirjaa ole ollut saatavana käytettynäkään. Suuresta kysynnästä johtuen kirjasta otetaan uusi painos! Samalla kirja uudistetaan: uusi laitos tulee sisältämään kirjan ilmestyminen jälkeen Suomelle uusina löydettyjen lajien esittelyt ja paljon muuta uutta tietoa. Myös kuvitus tulee olemaan entistäkin parempi. Kirja ilmestyy talven aikana.
26.8.2008
Suomelle uusi sudenkorento. Hohtoukonkorento Aeshna affinis on tavattu Suomessa ensi kerran. Kyse on vaeltajalajista, joka elää vakituisesti Etelä-Euroopassa, mutta joka kykenee nykyisin lämpiminä kesinä lisääntymään myös Keski-Euroopassa, mahdollisesti myös Baltian eteläosissa. Suomessa tavatun yksilön löysi Asmus Schröter Helsingin Vuosaaresta elokuussa. Hohtoukonkorento on ukonkorennoksi pienikokoinen, noin kuuden sentin pituinen. Koiraan silmät ja takaruumis ovat loistavan siniset, mutta keskiruumis on sivulta vaaleanvihreä. Suomessa on nyt tavattu 55 sudenkorentolajia. Kyseinen ainoa yksilö tavattiin 2.8. lentelemässä Vuosaaren maankaatopaikan alueella.
4.11.2006
Helsingin Sanomissa 20.7.2002 julkaistu prof. Anto Leikolan kirjoittama Suomen sudenkorennot -kirjan arvostelu on nyt luettavissa kokonaan Hesarin nettisivuilla. Linkki arvosteluun.
20.8.2006
Suomen sudenkorentoseura on perustettu, niin kuin viime viikolla Ylen tv-uutisissa kerrottiin.
Yhdistyksen lähettämä tiedote:
Sudenkorentotutkijat ja harrastajat yhdistivät voimansa
Lauantaina 12.8. perustettiin Suomen ensimmäinen sudenkorentoharrastajien
yhdistys, Suomen sudenkorentoseura. Perustava kokous pidettiin Parikkalan
Siikalahdella. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sudenkorentojen
tutkimusta, suojelua ja harrastusta, sekä toimia alan tutkijoiden ja
harrastajien yhdyssiteenä Suomessa. Yhdistyksen ensimmäiseksi
puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Jussi Mäkinen Lahdesta.
Sudenkorennoista kiinnostuneiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti vuonna
2002 julkaistun, Sami Karjalaisen kirjoittaman, Suomen sudenkorennot
teoksen ilmestymisen jälkeen. Samalla tietous sudenkorentojen
levinneisyydestä ja yleisyydestä Suomessa on syventynyt. Uusi yhdistys
julkaisee harrastajien havaintoja ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa
sudenkorentojen suojelussa.
Sudenkorennot ovat erinomaisia vesistön tilan indikaattorilajeja. Jos
vesistö voi huonosti, se näkyy heti alueen sudenkorentolajistossa. Vaikka
Suomi on tuhansien järvien runsasvetinen maa, ovat luonnontilaiset virtaavat
vedet ja suot etenkin Etelä-Suomessa kortilla, kertoo seuran hallituksen
jäsen Petro Pynnönen. Uudella yhdistyksellä on paljon töitä sudenkorentojen
suojeluasioissa, Pynnönen jatkaa.
29.7.2006
Koko Euroopan sudenkorentolajiston käsittävä "Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe by Klaas-Douwe B Dijkstra" on ilmestynyt. Kirjassa on aivan loistavat Richard Lewingtonin piirroskuvat ja hyvät määritysohjeet. Ehdottomasti suositeltava kirja. (Kirjassa on myös monia valokuviani.)
13.5.2003
Opetusministeri myönsi minulle Suomen sudenkorennot -kirjasta tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Linkki Opetusministeriön sivuille. Palkinnon perusteluissa mainittiin myös nämä www-sivut.
3.4.2003
Suomen sudenkorennot -kirja palkittiin Vuoden huiput -kilpailussa kuvituksestaan (parasta kuvitusta koko vuonna 2002).
14.3.2003
Sudenkorentokirjani sai taas positiivista kansainvälistä huomiota. Sudenkorentotutkijoiden lehti Odonatologica kirjoitti seuraavaa: "The author is to congratulated on the concise and well-balanced presentation and on the superb photographic documentation." Lue tarkemmin palautteita.